Blogisarja: Näyttöpäätetyön ergonomia

Tietokoneiden käyttö työpaikoilla on lisääntynyt merkittävästi alkaen 1980-luvun puolivälistä ja tietokone kuuluu yhä useamman esihenkilön ja työntekijän päivittäiseen työhön. COVID-19-pandemian myötä moni siirtyi työskentelemään kotoa käsin, ja monet ovat päättäneet jatkaa etätöissä myös pandemian jälkeen. Kotona työpisteen ergonomiaan ei välttämättä ole panostettu, mikä altistaa tuki- ja liikuntaelimistön ongelmille. 

Istuma-asennossa työskenneltäessä kyynärpäiden, lonkkien, polvien ja nilkkojen tulisi olla noin 90 asteen kulmassa, ja jalkojen tulisi olla lattialla tai jalkatukea vasten (Kuva 1). Istuma-asennon tulisi olla mahdollisimman hyvin selkää tukeva, jotta alaselän kiputiloilta vältyttäisiin. Käsien tulisi olla lähellä vartaloa ilman tarvetta kurottaa eteenpäin tai sivuille. Näyttöpäätetyön ergonomiaan vaikuttavat mm. hiiren ja näppäimistön paikka sekä näytön etäisyys ja korkeus, kuten myös työtason ja työtuolin säädöt.

Optimaalisen työasennon saavuttamiseksi kannattaa ensimmäisenä kiinnittää huomiota työtuoliin, koska se lienee koko työpisteen tärkein komponentti, ja sitä on helppo säätää tai vaihtaa tarvittaessa uuteen. Hyvä työtuoli on keskeinen erityisesti jalkojen ja alaselän tuen kannalta. Tuolin ollessa liian korkealla kohdistuu polven takaosaan tarpeetonta painetta. Toisaalta liian matalalla oleva tuoli voi aiheuttaa painetta alaselkään ja istuinluun alueelle. Käsitukien käytöstä on ristiriitaista tutkimusnäyttöä. Käsituet voivat vähentää niskan, olkapäiden ja käsien rasitusta. Toisaalta liian korkealla tai leveällä olevat käsituet voivat aiheuttaa turhaa olkapäiden kohottamista tai loitontamista. Käsitukien olisi hyvä olla poistettavat tai vähintään helposti säädettävät.

Työpöydän tulisi olla säädetty niin, että hartiat ovat mahdollisimman rentona ilman tarvetta kohottaa hartioita. Tällöin myös kyynärpäihin ja ranteisiin kohdistuva paine on vähäistä. Useimmat työpöydät on lähtökohtaisesti säädetty liian korkeiksi useimmille naisille ja monille miehille, joten säädöt kannattaa tarkistaa ainakin, kun uusi työpiste otetaan käyttöön. Sopiva näytön etäisyys työntekijästä on 65–85 senttimetriä. Väärällä etäisyydellä oleva näyttö aiheuttaa mm. silmien väsymistä ja väärällä korkeudella oleva näyttö saa aikaan niskan ja hartioiden väsymistä.

Näppäimistö ja hiiri tulisivat olla samalla tasolla ja näppäimistötelineen käyttäminen on suositeltavaa. Jos näppäimistötelinettä ei ole saatavilla tai mahdollista liittää työpöytään, niin vaihtoehtona on nostaa tuolia siten, että kirjoitusasento on parempi kyynärpäille ja ranteille. Tällöin saatetaan tarvita erillistä jalkatukea jalkojen ja selän tukemiseksi. Työntekijän istuessa liian korkealla ongelmaksi saattaa muodostua se, että työpisteeltä pois ja takaisin liikkuminen työtuolin avulla ei onnistu jalkoja käyttämällä. Tässä tapauksessa riskinä on, että liikkuminen työpisteeltä (ja takaisin) tapahtuu pöydän laidasta työntämällä, mikä puolestaan voi usein toistuessaan altistaa kyynärpäiden ja ranteiden oireille. 

Monet suosivat nykyään seisomatyötä, koska sen ajatellaan olevan istumatyötä terveellisempää. Tutkimusnäyttö seisomatyön terveellisyydestä istumatyöhön verrattuna on kuitenkin hyvin rajallista. Seisomatyö on tutkimuksissa yhdistetty lukuisiin terveysongelmiin, kuten suonikohjuihin, alaraajojen turvotukseen ja kramppeihin sekä alaselän kipuihin. Jos seisomatyötä halua kokeilla, niin seisomatyöpisteellä työskenneltäessä pätevät samat ohjeistukset hartioiden, kyynärpäiden ja ranteiden osalta kuin istumatyössäkin (Kuva 2). Kyynärvarsien levätessä pöydällä suorassa kulmassa myös hartiat pystytään pitämään rentoina. Seisomatyön kokeilu kannattaa aloittaa esim. 10 minuutin jaksoista seisten, mitä seuraa aina 20–30 minuuttia istumista. Seisomisaikaa voi pyrkiä kasvattamaan asteittain, mutta yli 45 min seisominen kerrallaan ei ole suositeltavaa. Kokonaisuudessaan seisomista suositellaan maksimissaan 2–3 tuntia työpäivän aikana. Monipuolinen liikkuminen työpäivän aikana pois työpöydän äärestä (esim. vähän kauempana oleva tulostin), työskennellään sitten istuen tai seisten, on työergonomian näkökulmasta suositeltavaa.

Heikki Pentikäinen, tohtoritutkija, PhD

Työn tauotuksessa ja toimisto-/näyttöpäätetyön aiheuttaman kuormituksen vähentämisessä auttaa esimerkiksi pienet taukojumpat. Erilaisia jumppaohjeita ja jopa sovelluksia löytyy internetistä vaikka kuinka paljon.

Tässä linkki yhteen niistä:

Voimisteluliiton taukojumppa toimistolle

Lähteet:

Emerson S, Emerson K, Fedorczyk J. Computer workstation ergonomics: Current evidence for evaluation, corrections, and recommendations for remote evaluation. J Hand Ther. 2021;34:166-178. doi: 10.1016/j.jht.2021.04.002.

Työturvallisuuskeskus. Fyysinen kuormittuminen ja työergonomia. https://ttk.fi/tyoturvallisuus/toimialakohtaista-tietoa/asiantuntija-ja-toimistotyo/fyysinen-kuormittuminen-ja-tyoergonomia-2/ (Luettu 23.5.2024)